Musiikki on klassisen upeaa, pianoa ja taustaorkesteria. Se osallistuu saumattomasti pelin tunnelman tukemiseen, on aina läsnä oikeissa paikoissa ja luo pelille välillä aika huikeankin pelottavan ilmapiirin. Hiljaisia hetkiä myös on, mikä on omiaan korostamaan sitä, että musiikin aikana yleensä tapahtuu jotain jännittävämpää. Mikään kohta ei jäänyt soimaan päähän, mitä voi pitää erinomaisena asiana.

Ääniefektit olivat mykistäviä jo edellisessä osassa, ja nyt - tohdinko sanoa, on laitettu kyllä vielä paremmaksi! Uskomattomia efektejä! Suurin ihastelu kuuluu kuitenkin silti ehdottomasti ääninäyttelylle. Hyvät lukijat. Tässä on peli, jossa on paras ääninäyttely koskaan. Siis koskaan. Cranberry productions on saanut aikaan ryhmän, joka todella puhaltaa niin elävästi nämä hahmot henkiin, että heidän kohtalonsa puolesta ihan jännittää oikeasti ja aidosti pelin aikana. Yksikään ääninäyttelijä ei ole huono, eikä oikeastaan edes keskinkertaisuutta löydy!

Ja hyvät kuulijani: murskaava pistelinja jatkuu! Käyttöliittymä - ah! Näin se pitää tehdä! Tämä on niin selkeä, niin ihana, niin fantastinen käyttöliittymä, että sen soisi näkevänsä joka ikisessä pelissä! Inventory on näytön alalaidassa, hotspotteja on todella runsaasti joka paikassa, ja pelissä on huomattavan paljon asioita, joita voi vaan katsella - ja Darren kommentoi! Jopa kolmekin eri kommenttia asiasta, joka ei edes ole juonen kannalta tärkeä. Se osoittaa miten loistavasti Cranberry on ottanut huomioon pelaajan viihtyvyyden ja tarinan syvyyden rakentamisen. Aina kun tavaraa voi käyttää toiseen tavaraan tai ympäristöön, kursori muuttuu punaiseksi, ja sokerina vielä pohjalla on se, että käytettävän kohteen päällä tavaroita voi vaihtaa hiiren rullaa rullaamalla! Mykistävän ihanaa! Aivan mahtava ominaisuus on myös se, että kun hotspottia ei enää tarvita ja asia on sen kanssa loppuun käsitelty, se häviää häiritsemästä muuta aktiviteettia.

Heti alusta pitäen aistii että nyt ollaan tekemisissä Black Mirrorin osan kanssa, tunnelma, asetelma, kaikki on oikein mallikkaasti esillä. Tarina onnistuu koko ajan olemaan mielenkiintoinen, vieläpä todella pitkä ja haastava. Vaikeustason voi valita, mikä ilahduttaa pelaajia, jotka tuskailevat erilaisten loogisten tehtävien, kuten koodilukkojen ja tiirikoimisen kanssa. Helpommalla vaikeustasolla ne on nimittäin mahdollista skippailla hetken yrittämisen jälkeen. Kaikkea tässä pelissä on ajateltu. Darren on päähenkilönä erittäin miellyttävä, hänellä on erinomainen ääninäyttelijä ja hänen saappaisiinsa on poikkeuksellisen helppoa astua. Tunnelmasta kuitenkin on vaikea pitää aivan koko ajan kiinni, koska juoni on välillä todella hurjia käänteitä täynnä ja aika sekavakin paikoitellen. Pituudesta johtuen, peli saattaa helposti jäädä kesken, kun ei yksinkertaisesti ole aikaa istua putkeen kahtatoista tuntia koneen ääressä. Lopussa asioita kuitenkin selitetään kiitettävän hyvin.

Animointi Black Mirror 2:ssa on perustasoltaan erinomaista, liikkeet ovat ehjiä, pehmeitä ja pienet tausta-animaatiot ovat ihana lisä. Hitaasti taivaalla leijuvat pilvet, vesisade, ukkonen, pehmeästi tuulessa huojuvat puut - kaikki ne ovat siellä. Aavistuksen löydän silti sanomista siitä, että liikkeet ovat vieläkin - kuten edeltäjässään - aavistuksen kankeita, hitaita ja jäykkiä. Kävely näyttää joskus aika hassulta kun se tapahtuu nopeasti ja laatikoiden aukeamisia ei ole jaksettu animoida loppuun asti vaan ne "maagisesti" pomppaavat auki ja kiinni slideshow-tyyliin. Ei se liikaa häirinnyt, mutta kuitenkin sen verran, että ihan täysiä pisteitä ei uskalla mennä jakamaan.

Teknisesti peli on varsin laadukas tuote. Latausajat ovat kohtuullisia ja kaikki toimii kuten pitääkin. Kertaakaan ei tullut vastaan minkäänlaisia ongelmia, ja oikeastaan osasin odottaakin hyvää toimivuutta, kun olin pelannut aikaisemmin saman kehittäjästudion Mata Haria. Sama luotettavuus ja tekninen viimeistely huokuu tästäkin pelistä.

Black Mirror 2 on erittäin pitkä peli. Vaikka tietäisit tasan tarkkaan miten se pelataan läpi, sinulla menee silti sen kahlaamiseen tuntikausia. Itsellä meni lähes kellon ympäri. Toisaalta on erittäin ironista, että näin viime aikoina kritisoituani pelien lyhyyttä, nyt pompahtaa eteen sitten sellainen tapaus, joka alkaa olla jo niin pitkä että ote meinaa herpaantua lopussa ja melkein puudutus iski jo viime metreillä. Vaikea sitten sanoa onko se hyvä vai huono asia - ja ehkä pelaamisessa kannattaa tosiaan pitää taukojakin toisinaan. Mutta joka tapauksessa olemme nähneet niin paljon lyhyitä pelejä - eikä tässäkään ole liikaa käytetty samoja paikkoja kahteen kertaan - että antaa mennä täysillä pisteillä tämäkin kohta.

Pelin dialogi on todella, siis erittäin todella laadukasta. Hommaa siivittää vielä kerta kaikkiaan upea ääninäyttely! Ensimmäistä kertaa tietokonepelissä - kun henkilöt puhuvat, he keskeyttävät toisensa realistisen tuntuisesti puhumalla toisen päälle! Se oli todella vaikuttavaa kuultavaa! Ykkösosassa kritisoin sitä, että teksti oli laitettu näytön alareunaan, no sekin asia on tässä pelissä sitten kunnossa (ei siinä että siinä hirveästi vikaa olisi...) koska teksti tulee pelinäytölle. Ja tekstiähän riittää. Dialogia yksistään pelissä on varmasti tuntikausia, enkä minäkään varmasti edes löytänyt kaikkia mahdollisia keskusteluja. Ääninäyttelyvirheitä oli pari, mutta se on todella vähän kun ajattelee, että pelillä on pituutta suurin piirtein puolet enemmän kilpailijoihinsa nähden.

Pelkkää ysiä ja kymppiä. Hyvät hyttyset! Miten sitten lienee intron laita? Noh... tuota... intro on ihan... ok, mutta ei kyllä mitenkään häikäisevä. Tuntuu lyhyeltä ja ehkä vähän huolimattomammin toteutetulta kuin muu peli. Se on sinänsä harmi, sillä intro olisi juuri se asia pelissä, joka saa hihkumaan innosta, selvittämään pelin kulkua. Ei tämä nyt kyllä ihan kelvoton ole, mutta kiitettävästä arvosanasta kyllä on pakko joustaa, ei voi millään antaa seiskaa suurempaa.

Darren on kyllä varovainen pelin aikana, mutta kuolla voi silti, ja joskus aika helpostikin, mutta onneksi peli osaa tallentaa automaattisesti kohtiin, jossa kuolema on kutittelemassa olkapäitä. Taas selkeä parannus ykköseen verraten.

Media: 1 x DVD
Testialustana käytettiin: Windows xp

Tähtiasteikko