| ◄ Etusivu |
| ◄ Harrastukset |
| ◄ Runot & novellit |
|
| Valkoisten siipien tuska |
Metsäisen lammen rannalla oli joutsen haavoittunut. Joku ihminen todella julma sen melkein tappanut. Kiinni ei koskaan jäänyt. Hellästi kutsuin lintua, se luokseni ontuen ui. Katsoin surullista näkyä, se tarkkailuun antautui. Ja minä vannoin kostoa, jota ei koskaan tulisi. Aika paransi joutsenen. Se aalloilla hiljaa keinuen muisti kahdenlaisen ihmisen. |
| Jälleen olen takertunut tähän julmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden paatokseen. Yrittäkää kestää :) |